- Sisko, tämä se on. Tämä on uusi alkumme. Muutimme vihdoin pois vanhempien luota, joten nyt saamme elellä omissa oloissa. Ehkä parin vuoden päästä, toinen meistä on jo, jollei molemat, valmiita muuttamaan erilleen toisesta ja elää elämää rakastetun aviopuolison kanssa ja... mies höpisi.
- Joo joo, ymmärrän. Carl, viitsisitkö, etsä viittis, viitsisiksä lopettaa tota sun loputonta blah blah blaa höpinää, luuletsä et lukioita kiinnostaa? nainen keskeytti.
- Cassie, Cassie. Keitä ihmeen lukioita? Carliksi paljastunut mies kysyi.
- Antaa olla. Cassieksi paljastunut nainen vastasi.
- Hei! KERRO! Carl karjaisi. - Mä en ymmärrä.
- Että joku kastuu nyt pahasti! Cassie huusi ja heitti vesi-ilmapallon Carlia päin.
- Hihhihhii... Cassie hihitteli.
- CASSIE! Argh... Hetkonen! Mikä toi on!? Carl huusi.
- Toi, mikä se on? Carl kysyi uudestaan.
- Näyttää laivalta, mutta se on maalla, Cassie heitti päästään.
- Omituista... Carl tuumi.
- Hei! Tuolta tulee auto! Se ajaa katua! Cassie ihmetteli.
- VÄISTÄ! Carl karjaisi.
Carl väisti oikealle, kukkien päälle. Cassie taas vasemmalle, eli tielle.
Mutta sitten auto palasi. Cassie eikä Carl huomanneet sitä. Lopulta Cassie kääntyi ja näki auton.
- EI! IIK! Cassie kiljaisi.
- Mit... Carl ihmetteli. - CASSIE! CASSIE!
- Cassie-e-ehhee... Carl nyyhkytti.
- Mitä ihm... Cassie ajatteli. Hän huomasi menevänsä auton läpi ja sen, että autossa ei ollut kuljettajaa. Sitten Carl huomasi Cassien. Hän haukkoi henkeään.
- Ca-Ca-Cassie? Carl kysyi varoen. Cassie ei vastannut. Cassie seisoi paikallaan.
- Kuuletko minua!? KUULETKO!? Carl karjaisi.
- Parasta hakea apua, Carl ajatteli.
- Okei, 112. Äkkiä nyt... HITTO! Yhteydet kytketään vasta viikon päästä. Olin vallan unohtanut. PERKELE! Carl ajatteli.
- A-a-ah-aha-aha... kuului pihalta.
- Cassie? Carl kysyi hiljaa ja lähti ulos.
- IIK! Cassie kirkaisi.
- CASSIE! Carl huusi.
- Uhh... Cassie kuului Cassien suusta.
- Oletko kunnossa sisko? Carl kysyi.
- Kyllä, uuh... Toisitko vettä? Cassie vastasi.
- Hetkonen, auto ajaa sun yli ja sä pyydät vettä? Carl ihmetteli.
- Miten niin "auto ajaa yli"? Cassie tiedusteli.
- Etkö muista? Carl ihmetteli entistä enemmän.
- No en, mut mun selkä on kipee, Cassie sanoi.
- Aah... Toi teki hyvää. Cassie ajatteli suoritaessaan selkäänsä.
- Tää on outoa, ajatteli Carl.
- SE SAMA AUTO! Carl karjaisi yhtä-äkkiä.
- Se oli läheltä. Cassie sanoi.
- Sielä ei ole kuskia. Carl kertoi.
- TÄH!? Cassie huusi.
Kommentit